Yo-tehtäviä: Yhteiskuntaoppi

Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee sekä tuomioistuinten että kansalaisten näkökulmia. Tuomioistuinten harkintaa määrittää rikoslaki. Kokelas osaa mainita joitain rangaistusta lieventäviä ja koventavia seikkoja. Lieventävänä asiana tuomioistuimet ottavat huomioon tekijän rikosoikeudellisen vastuun. Lainsäädännön mukaan rangaistusta koventavat esimerkiksi teon suunnitelmallisuus, tekijän rasistinen motiivi ja osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kokelas hahmottaa, että rangaistusten tarkoituksena on ehkäistä rikoksia ja että oikeudenmukaisuutta voi tarkastella eri näkökulmista. Tällaisia ovat esimerkiksi rikosten uhrien ja rikosten tekijöiden näkökulmat sekä rangaistuksen suhde muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Kansalaisten näkökulmat siitä, kuinka ankaria rangaistusten tulisi olla ja millaisia rangaistuksia erityyppisistä rikoksista tulisi antaa, vaihtelevat heidän omien kokemustensa ja arvojensa mukaan.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee oikeudenmukaisuutta useista olennaisista näkökulmista. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi huomioida tilanteet, jotka lieventävät rangaistusta, tai teot, joista ei rangaista, kuten pakkotila tai hätävarjelu. Yhteiskunnan muuttuessa myös näkemykset rangaistuksista saattavat muuttua, kuten on käynyt esimerkiksi seksuaalisen häirinnän osalta. Kokelas voi myös punnita, miksi talousrikoksiin kohdistuvista rikoksista on lainsäädännössä ankarampia rangaistuksia kuin toisiin ihmisiin kohdistuvista rikoksista. Yhteiskunnan näkökulmasta on järkevää pyrkiä siihen, ettei rikoksentekijä uusisi rikostaan. Siksi on järkevämpää langettaa lievempiä rangaistuksia, jotka edistävät rikoksentekijän sopeutumista yhteiskuntaan. Ehdottomat tuomiot ovat myös yhteiskunnan näkökulmasta kalliita. Tällöin rangaistukset voivat kuitenkin olla joidenkin kansalaisten mielestä liian lieviä. Kokelas voi myös pohtia poliittisen kannan, median ja rikoslain tuntemuksen vaikutusta kansalaisten oikeudenmukaisuutta koskeviin näkemyksiin.

• Tunteeko vastaaja rikoslakia?
• Pohjautuvatko käsitykset tuomioista todellisuuteen?
• Käyttääkö vastaaja esimerkkejä?
• Ottaako hän huomioon kokonaiskustannukset?
• Miksi väkivaltarikokset johtavat lievempiin tuomioihin kuin talousrikokset?
• Vastaaja hahmottaa, että ihmisten arvot eroavat
• Vastaaja perustelee näkemyksensä uskottavasti
• Huomioiko vastaaja pakkotilaa tai hätävarjelua?
• Onko vastaajalla tiedossa aiheeseen liittyviä tilastoja tai osaako hän mainita uutisen aiheesta?
• Onko vastaus selkeä ja ymmärrettävä

Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että päästäkseen Euroopan unionin jäseneksi valtion tulee olla eurooppalainen ja demokraattinen. Vastauksessa kuvataan EU:n periaatteiden ja EU-jäsenyyden kriteerien pääpiirteet. Esimerkiksi valtiolla tulee olla vakaat demokratian takaavat instituutiot ja sen tulee taata oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu. Valtion on myös toimittava markkinatalouden periaatteiden mukaisesti.

Kokelas antaa esimerkkejä jäsenvaltioista, joita on arvosteltu periaatteiden rikkomisesta; esimerkiksi Puolaa ja Unkaria on kritisoitu muun muassa oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Unionin periaatteita selvästi rikkovaa jäsenmaata ei voida sulkea pois unionista, mutta hyvästä vastauksesta käy ilmi, että tällaista maata voidaan rangaista esimerkiksi äänioikeuden poistamisella tai taloudellisilla rajoituksilla, jos asiasta on riittävä yksimielisyys jäsenvaltioiden kesken.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää ja konkretisoi pohdintaansa. Unionin jäsenyyttä hakevan valtion tulee täyttää Kööpenhaminan kriteerit (1993). Oikeusvaltion periaatteiden loukkaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuomioistuimet eivät ole riippumattomia; esimerkiksi Puolassa tuomareita on erotettu poliittisilla perusteilla, lehdistönvapautta ei ole taattu valtion rajoitusten takia ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ei ole turvattu. Kokelas kuvaa tarkemmin, miten jäsenvaltiota voidaan rangaista. Prosessi on Euroopan unionin sopimuksen 7. artiklan mukainen menettely, jossa Euroopan neuvoston on ryhdyttävä toimiin jäsenvaltiota vastaan, jos vähintään 1/3 jäsenvaltioista ja 4/5 Euroopan parlamentin jäsenistä pyytää sitä. Neuvoston on kuulusteltava kritisoitua jäsenmaata ja annettava suositus siitä, miten sen tulisi korjata käytäntöjään. Jos konkreettista parannusta ei tapahdu, Euroopan neuvosto voi määräenemmistöllä päättää evätä väliaikaisesti joitakin kyseisen jäsenvaltion oikeuksia, esimerkiksi poistaa äänioikeuden neuvostossa tai keskeyttää taloudellisen tuen.

• Tulevatko tärkeimmät kriteerit esille?
• Tietääkö vastaaja mitä eri lukuja tulee sulkea ennen jäsenyyttä?
• Nostaako kokelas esiin Unkarin luomat ongelmat?
• Mainitaanko oikeusvaltioperiaate tai instituutoiden vakaus?
• Osaako vastaaja nimetä EU-jäsenyyttä tavoittelevia valtioita?
• Osaako vastaaja kertoa ongelmallisen jäsenmaan luomista haitoista?
• Osaako vastaaja nostaa esiin hyötyjä uusista jäsenmaista?

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä hallituksen muodostusprosessin pääpiirteet Suomessa. Kyseessä on enemmistöhallitus, kun enemmistö kansanedustajista on hallituspuolueiden edustajia, kun taas vähemmistöhallituksen muodostavien puolueiden kansanedustajat ovat eduskunnassa vähemmistönä.

Parlamentarismissa hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Jos hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät hallituksen esitysten puolesta, enemmistöhallitus voittaa aina äänestykset. Suomessa on pitkään ollut laajoja koalitiohallituksia, joiden tukena on eduskunnan selvä enemmistö. Useita puolueita sisältävien enemmistöhallitusten haittana voivat olla ideologiset jännitteet, jotka vaikeuttavat yhteistyötä. Monissa maissa on katsottu, että 1–3 puolueen vähemmistöhallitus on helpompi muodostaa ja saada toimimaan tehokkaasti, kunhan kyseiset puolueet ovat ideologisesti lähellä toisiaan.

Kiitettävässä vastauksessa kuvataan monipuolisemmin enemmistö- ja vähemmistöhallituksen vahvuuksia ja heikkouksia. Vähemmistöhallitus voi nauttia eduskunnan luottamusta, jos se saa eduskunnassa esityksilleen riittävästi tukea muilta kuin hallituspuolueilta. Kyse voi olla yhdestä puolueesta, joka on päättänyt asettua hallituksen tukipuolueeksi. Saattaa kuitenkin olla niin, että vähemmistöhallituksen on asiakysymyksestä toiseen neuvoteltava aina eri eduskuntapuolueiden kanssa saadakseen taakseen eduskunnan enemmistön. Tällöin hallituksen päätöksenteko voi kärsiä. Laajapohjaisen enemmistöhallituksen riski puolestaan on, että puolueiden väliset jännitteet kasvavat niin suuriksi, että puolueita eroaa hallituksesta, mikä johtaa uusiin hallitusneuvotteluihin tai vaaleihin. Tosin myös vähemmistöhallitusten ikä on Suomessa jäänyt keskimäärin lyhyeksi, mitä voidaan pitää haittana pitkäjänteisen politiikanteon näkökulmasta.

Kyseessä on Majonen Teamin jäsenen kirjoittama vastaus kysymykseen, josta riippumaton opettaja on antanut 18 pistettä. Tekijänoikeus Majonen Team

Enemmistöhallituksella on eduskunnassa yli 100 kansanedustajaa se pystyy puoluekurin ansioista yleensä viemään esityksensä läpi. Sen sijaan vähemmistöhallituksella on alle 100 kansanedustajaa ja se vaatii tukea myös oppositiolta viedäkseen esintyksensä läpi. Tämän vuoksi vähemmistöhallitukset kaatuvat herkemmin ja ovat harvinaisempia. Suomen historiassa on kuitenkin ollut myös vähemmistöhallituksia.

Enemmistöhallituksen selkeä vahvuus on sen kyky viedä asiat äänestyksissä läpi puoluekurin ansiosta ja sen yleinen vakaus. Enemmistö hallitus ei yleensä voi kaatua välikysymyksessä, koska hallitus itse äänestää itselleen luottamusta. Vähemmistöhallitus ei saa puoluekurilla asioita läpi ilman opposition tukea, joten sen täytyy saada oppositio vakuutettua. Vähemmistöhallitus voi myös kaatua välikysymyksissä, koska oppositio äänestää yleensä epäluottamusta ellei puolue jostain syystä linjaa toisin.

Enemmistöhallituksen päätöksenteko tapahtuu enimmäkseen hallituksen omissa piireissä ja valiokunnissa. Kun kaikki hallituspuolueet ovat tyytyväisiä esitykseen, menee se yleensä läpi eduskunnassa. Vähemmistöhallituksen päätöksenteko on paljon riippuvaisempi eduskunnasta ja se voi yleensä joutua tekemään esityksiinsä opposition vaatimuksesta muutoksia saadakseen ne läpi. Oppositio voi myös kaataa esityksiä ja estää niiden läpimenon tehden hallituksesta heikon. Vähemmistöhallitus voi kuitenkin saada läpi asioita, jos niistä vallitsee riittävä yhteisymmärrys.

Enemmistöhallituksen heikkous on erimielisyydet hallituksen sisällä. Jos hallituspuolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen asioista, ne eivät välttämättä saa asioita eduskuntaan eikä äänestystä välttämättä tule ollenkaan. Vaikka asiasta äänestettäisiin on silti mahdollista, että asia kaatuu eduskunnassa hallituspuolueen vastustukseen. Yksinkin hallituspuolue voi monesti riittää kaatamaan koko esityksen.

Vähemmistöhallituksessa on yleensä vähemmän puolueita tai jopa vain yksi puolue ja sen on helpompi sopia asioista hallituksen sisällä. Kaikista helpointa asioista on sopia, jos puolueita on vain yksi, mutta se on suomessa todella hankalaa esityksien läpimenon kannalta. Vähemmistöhallitus joutuu kuitenkin kuuntelemaan enemmän myös oppositiota.

Enemistöhallituksessa on yleensä enemmän puolueita, jotka ovat keskenään erimielisiä. Esimerkiksi nykyhallituksessa perussuomalaiset ja RKP ovat päätyneet monessa asiassa vastaikkain. Vähemmistöhallitus voi yleensä valikoida itseään lähimpänä olevat puolueet ja jättää muut ulkopuolelle. Vähemmistöhallituksessa yksittäinen puolue saa myös yleensä enemmän ministerinpaikkoja. Vähemmistöhallituksessa pienemmilläkin puoluilla on yleensä merkittävämpiä ministereitä. Enenmmistöhallituksessa paikat jakautuvat yleensä enemmän isoille puolueille ja pienet puolueet saavat yhden tai kaksi ministeriä. Esimerkiksi nykyhallituksessa kristillisdemokraatit ovat jääneet ministerinpaikoissa paljon muita merkityksettömämmäksi. Myös kristillisdemokraatit ovat kuitenkin saaneet läpi esityksiään.

Yleensä enemmistöhallitus on toimivampi, mutta myös vähemmistöhallitus voi saada asioita läpi, jos niistä ollaan riittävän yksimielisiä. Vähemmistöhallitus voi myös saada itselleen mieleisempiä hallituskumppaneita.

Hyvässä vastauksessa kuvaillaan useimpien tehtävässä annettujen oikeudellisten käsitteiden sisältö oikein. Rikosoikeudellinen vastuu on yli 15-vuotiaalla henkilöllä, tuottamuksellisuudella viitataan tarkoittamatta mutta esimerkiksi huolimattomuudella aiheutettuun vahinkoon, avunanto on rikollisessa teossa auttamista, yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämistä puolestaan on asettaa saataville toisen henkilön yksityiselämää koskevia asioita, joista voi aiheutua hänelle vahinkoa ja kärsimystä. Kokelas antaa esimerkkejä siitä, millaisia näiden käsitteiden tarkoittamat asiat voisivat olla lukiolaisten juhlissa. 

Kiitettävässä vastauksessa kokelas avaa annettujen käsitteiden sisällön täsmällisesti ja osoittaa vastauksessaan oikeudellisen sanaston ja käsitteiden hallintaa. Kokelas esittelee hyvin jäsennellysti, miksi käräjäoikeus voi joutua punnitsemaan rikosoikeudellista vastuuta sekä sitä, täyttyvätkö tuottamuksellisuuden, avunannon ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistöt. Vastaus keskittyy annettujen käsitteiden kannalta olennaisiin erotteluihin, eli siinä tulee myös esiin, millaiset seikat voivat puhua tuottamuksellisuustulkintaa vastaan ja millaisia haasteita voi liittyä avunannon ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen todentamiseen.

Kyseessä on Majonen Teamin jäsenen kirjoittama vastaus kyseiseen tehtävään, jonka on arvioinut riippumaton opettaja. Tekijänoikeus Majonen Team

Rikosoikeudellinen vastuu voidaan esimerkiksi tässä kohtaa todeta tarkoittamaan, että lukiolaiset tai ainakin osa heistä ovat olleet vastuussa tekemistään rikoksista eikä ole tullut esille mitään heidät vastuusta vapauttavaa. 

Tuottamuksellisuus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan laissa rikokseksi säädettyä huolimattomuutta tai väliinpitämättömyyttä. Se voisi tarkoittaa juhlien kohdalla esimerkiksi sitä, että turvallisuutta ei ole huomioitu riittävästi tai juhlijoiden toimintaan ei ole puuttuttu asianmukaisella tavalla.

Avunanto tarkoittaa rikoksen avustamista, vaikka rikoksessa ei suoraan olisi tekijänä. Avunanto voisi olla esimerkiksi juhlissa käytettyjen päihteiden maksaminen juhliin tietäen, että se voi johtaa niiden käyttöön. 

Yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen on laaja käsite, mutta se voisi tässä tapauksessa tarkoittaa esimerkiksi kuvan julkaisemista juhlista, jonka katsottaisiin loukanneen jonkun kuvassa olleen yksityisyyttä. Se voisi periaatteessa olla myös esimerkiksi jonkun henkilötietojen jakamista.

Käräjäoikeus joutuu miettimään tapauksessa ainakin keiden kaikkien juhlijoista voidaan katsoa syyllistyneen rangaistaviin tekoihin ja ketkä ovat vain sattuneet olemaan paikalla ilman mahdollisuutta estää tai puuttua tilanteisiin. Lisäksi täytyy harkita onko avunanto ollut ratkaisevaa tapauksen kannalta ja onko avunantaja voinut olla tietoinen apunsa seurauksista. Tulisi myös pohtia kenen vastuulla tuottamukselliset rikkomukset ovat tarkalleen olleet ja kuinka vakavia ne ovat. Onko joku esimerkiksi ollut nimitettynä vastaamaan turvallisuudesta vai onko vastuu juhlien järjestäjällä/järjestäjillä. 

Lisäksi tulee miettiä kuinka vakavaa ja haitallista levitetty yksityinen tieto on ja kuinka laajalle se on levinnyt. Lisäksi tulee tarkastella onko sen levityksestä vastannut yksi vai useampi henkilö. 

Näyttöön liittyen tulee miettiä voidaanko osoittaa kenen vastuulla mikäkin on ollut ja kenen olisi pitänyt toimia toisin. Lisäksi tulee pohtia voidaanko näyttää toteen, että kaikki syytetyt ovat ylipäätään osallistuneet juhliin ja olleet siellä vielä tekojen tapahtumisajankohtana. Jos joku on esimerkisi lähtenyt ennen juhlien riehaantumista, hän ei välttämättä ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tapausta voi auttaa, jos juhlista on tallentunut esimerkiksi valvontakameramateriaalia. Sana vastaan sanatilanteeessa asioiden osoittaminen menee paljon hankalammaksi. 

Tapaukseen voi vaikuttaa myös onko poliisi itse keskeyttänyt juhlat vai onko niistä tehty rikosilmoitus jälkikäteen. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen voidaanko poliisin omia havaintoja tilanteesta pitää kuinka kattavina. 

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että EU:n päätösvalta perustuu sen kaikkien jäsenmaiden hyväksymiin perussopimuksiin. Perussopimuksissa määritellään, mitkä asiat kuuluvat yksinomaan EU:n toimivaltaan, mistä unioni ja jäsenvaltiot päättävät yhteistyössä sekä mitkä asiat kuuluvat vain jäsenvaltioille. Brasiliasta tuotavien maataloustuotteiden tullimaksut, kuten kaikki tulliasiat ylipäätään, kuuluvat yksiselitteisesti EU:n toimivaltaan. Lukion opetussuunnitelman perusteiden sisältö puolestaan kuuluu kansalliseen päätöksentekoon. Ilmaston ja vesistöjen suojelu kuuluvat jaetun lainsäädäntövallan piiriin, eli sekä EU että jäsenmaat voivat antaa niitä koskevia säännöksiä.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää syvällisemmin, mitä jaetun lainsäädäntövallan periaate tarkoittaa: jäsenvaltio antaa säädöksiä vain niiltä osin kuin EU ei ole asiasta säätänyt. Vastauksessa käytetty käsitteistö on täsmällistä. Kokelas syventää analyysiään EU:n toimivaltakysymyksistä ja voi käsitellä esimerkiksi unionin toimivallan määräytymisen kolmea periaatetta:

toissijaisuusperiaate, jota kutsutaan myös läheisyysperiaatteeksi tai subsidiariteettiperiaatteeksi: niillä aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toimii vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallinen tai alueellinen päätöksenteko.

annetun toimivallan periaate (vain perussopimusten puitteissa)

suhteellisuusperiaate, eli EU:lla on vain sen verran toimivaltaa kuin perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää

Hyvässä vastauksessa kuvaillaan käsitteiden asiasisältö oikein. Se voidaan tehdä käyttäen esimerkkejä. Syyntakeeton henkilö on tehnyt lainvastaisen teon, mutta on ilman omaa syytään ollut kykenemätön ymmärtämään tekonsa seurauksia tai arvioimaan niitä moraalisesti. Avio-oikeus puolestaan antaa aviopuolisoille oikeuden osaan toistensa omaisuudesta avioliiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan. Virallisen syytteen alaisesta rikoksesta taas yleinen syyttäjä voi nostaa syytteen siitä riippumatta, haluaako uhri, että syyte nostetaan.

Vastauksessa voidaan pohtia seuraavia periaatteita käsitteiden taustalla:

• Mahdollisuus todeta henkilö syyntakeettomaksi (tai vain alentuneesti syyntakeiseksi) tukee sitä moraalista periaatetta, että henkilöä ei ole oikein rangaista, jos hän ei ole kyennyt ymmärtämään toimintansa seurauksia tai ylipäänsä erottamaan oikeaa ja väärää. Näin pyritään ottamaan oikeudenkäytössä huomioon, että ihmisten henkisissä kyvyissä on eroja, joiden vuoksi kaikilla ei ole yhtäläisiä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä.
• Avio-oikeudella suojellaan heikommassa asemassa olevan puolison etua, jotta yhteisen kodin ylläpitoon annettu panos otetaan avioliiton päättyessä tasapuolisesti huomioon myös hänen taloudellisen asemansa turvaamiseksi.
• Virallisen syytteen alaiseksi asetetaan rikos, joka koskee erittäin tärkeää yleistä etua tai jossa esimerkiksi asianomistaja on haavoittuvassa asemassa ja häntä voitaisiin painostaa jättämään syyte nostamatta (esim. lähisuhdeväkivaltatapauksissa).

Kiitettävässä vastauksessa käsitteiden sisältö on selitetty ja käsitteisiin sisältyvien oikeudellisten periaatteiden päämääriä on tarkasteltu asianmukaista oikeudellista sanastoa käyttäen. Kokelas voi myös tuoda esiin esimerkkitapauksia, jotka liittyvät kyseisten käsitteiden soveltamiseen.

Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa avioeroprosessin pääkohdiltaan oikein. Avioliitossa elävillä puolisoilla on mahdollisuus hakea avioeroa. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Avioeroprosessi on kaksivaiheinen. Avioerohakemuksesta alkaa kuuden kuukauden mittainen harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen puolisoiden tai vain toisen heistä tulee uusia avioerohakemus vuoden sisällä ensimmäisen hakemuksen tekemisestä. Ellei näin tapahdu, avioero raukeaa ja avioliitto jää voimaan. Jos hakemus uusitaan asianmukaisesti, käräjäoikeus tuomitsee puolisot avioeroon. Avioeron tultua voimaan suoritetaan puolisoiden omaisuuden ositus. Siinä puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja siitä vähennetään heidän yhteenlasketut velkansa. Kumpikin puoliso on avio-oikeuden mukaan oikeutettu puoleen jäljelle jäävästä omaisuudesta.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa avioeroprosessin täsmällisesti sekä osaa tarkasti selostaa avioeron taloudelliset seuraukset. Avioliittolain mukaan harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta. Avioliitto voidaan tuomita eroon ilman harkinta-aikaa myös, mikäli se on alun perin solmittu avioesteestä huolimatta. Avioesteitä ovat esimerkiksi jommankumman puolison voimassa oleva avioliitto tai puolisoiden liian läheinen sukulaisuus. Kiitettävässä vastauksessa kokelas huomioi myös, että avio-oikeutta voidaan rajoittaa avioehdolla.

Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää Saksan ja Ranskan merkityksen Länsi-Euroopan ydinalueena, eurooppalaisittain suurina valtioina, joiden poliittinen ja taloudellinen painoarvo on ollut EU:ssa merkittävä sen perustamisesta asti. Kokelas taustoittaa maiden yhteistyötä unionissa historiallisesta kontekstista käsin. Hän voi pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja:

• EU:n tausta rauhanhankkeena entisten vihollismaiden välillä maailmansotien jälkeen
• EU:n rooli jälleenrakennuksen vauhdittajana taloudellisessa yhteistyössä (hiili- ja teräsyhteisö 1951)
• EU vapaan liikkuvuuden lisääjänä (Schengenin sopimus 1985; aluksi Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg).

Kokelas käsittelee myös joitakin yhteistyön muotoja. Näitä ovat esimerkiksi maiden johtajien keskinäiset suhteet sekä EU:n turvallisuus- ja talouspolitiikka.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas ymmärtää EU:n synnyn liittyvän yhdeltä osin historiallisesti jännitteisten Saksan ja Ranskan suhteiden liennyttämiseen. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää Saksan ja Ranskan sekä näiden johtajien keskinäisten hyvien suhteiden olevan EU:n kannalta keskeisiä. Brexit on lisännyt Saksan ja Ranskan painoarvoa, mutta toisaalta pelkona on EU:n kansainvälisen arvovallan lasku. Kokelas tunnistaa ja kuvaa joitakin näiden maiden välisiä suhteita koskevia haasteita, kuten suhteiden dynamiikkaan vaikuttaneet uudet jäsenmaat, Brexit, ilmastopolitiikan kysymykset ja Venäjän-politiikka.

Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa Saksan ja Ranskan keskinäisten suhteiden merkityksen eurooppalaiselle politiikalle pitkällä aikavälillä. Kokelas ymmärtää, että suhteita alettiin tietoisesti rakentaa osana toisen maailmansodan jälkeistä rauhanprojektia, johon koko eurooppalainen yhteistyö perustui taloudellisen yhteistyön ohella. Aineistosta 9.A voi päätellä, että kaksi entistä vihollisvaltiota on lähentynyt toisiaan ja että kahdenvälinen yhteistyö on alkanut valtioiden päämiesten johdolla ja perustunut heidän hyviin henkilökohtaisiin suhteisiinsa. Halaus symboloi tätä. Aineistosta 9.B kokelas havaitsee, että valtiojohtajat kunnioittavat ensimmäisen maailmansodan taistelun uhreja (aiempia keskinäisiä vihollisia) yhdessä, mitä korostavat käsikkäin seisominen ja molempien maiden liput arkun ympärillä. Aineistosta 9.C välittyy edellisiin verrattuna rentous ja välittömyys, minkä voi tulkita myös suhteiden vakiintumisen merkiksi. Hymyt ja nyrkkitervehdys, joiden taustalla kuvassa näkyvät liput ja kartta, kuvaavat hyvien suhteiden merkityksellisyyttä nimenomaan EU:n kontekstissa.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä laajasti hyvien suhteiden keskeisyyden Eurooppa-politiikassa pitkällä aikavälillä, mutta tuo esiin myös suhteiden symboliikan ja suhteiden esittämisen merkityksen joko yhteisön sisä- tai ulkopuolella. Suhteet henkilöityvät ylimpään valtionjohtoon, jolla on tarpeeksi ulkopoliittista painoarvoa ja uskottavuutta yhteistyön ylläpitämistä ja kehittämistä varten. Henkilöiden vaihtuessa (esim. Scholzin tulo pitkään tehtävässä olleen Merkelin tilalle) huolehditaan suhteiden jatkuvuudesta. Kansallisten symbolien ohella kuvissa korostetaan myös eurooppalaisen yhteisön kokonaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Vastauksessa tuodaan esiin kunnan eri toimielinten (valtuusto, hallitus, lautakunnat) valtasuhteet kuntavaalien jälkeen sekä esim. lautakuntien määrä ja tehtäväkenttä, jotka määritellään kunnan hallintosäännössä. Eri kuntien välillä voi olla suuriakin eroja siinä, miten niiden hallinto on järjestetty. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä valvoo niiden toimintaa. Valtuusto päättää vuosittain kunnallisveron suuruudesta sekä kunnan budjetista eli siitä, miten kunta saa varoja ja mihin ne käytetään tulevana vuonna. Kunnanvaltuuston tehtävistä mainitaan lisäksi esim. se, että valtuusto päättää kunnan

korkeimmista virkamiehistä ja voi erottaa heitä viroistaan sekä päättää yleensä kunnan suurista kaavoitusratkaisuista ja rakennushankkeista. Samoin kunnanvaltuustolla on valtaa kunnan omistamien yritysten asioihin, kuten näiden johdon valitsemiseen tai mahdolliseen yksityistämiseen sekä suuriin investointeihin. Lautakunnista osa on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia, ja vastauksessa annetaan esimerkit kummistakin.

Kunnan perusjäsen on henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka kunnassa. Henkilö voi olla vain yhden kunnan perusjäsen, vaikka asuisikin kahdessa tai useammassa kunnassa. Myös oikeushenkilöt voivat olla kunnan jäseniä. Lisäksi henkilö, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, voi olla kunnan jäsen. Kunnan perusjäsenet ovat oikeutettuja kunnan palveluiden käyttöön.
Kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain säätämällä siitä laissa. Kunnan palvelut liittyvät usein lakisääteisiin tehtäviin, esim. opetukseen, päivähoitoon, jätehuoltoon, ympäristöpalveluihin, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluihin. Hyvässä vastauksessa on arvioitu jotain kunnan lakisääteisistä tehtävistä perusjäsenen näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa lakisääteisten tehtävien lisäksi vastauksessa on käsitelty jotain kunnan ei-lakisääteisistä tehtävistä, esim. koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa, lisäopetusta, joukkoliikennettä tai pysäköinninvalvontaa perusjäsenen ja oikeushenkilön näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa kokelas esittää joitakin perusteluja sekä valtioliitto- että liittovaltiotulkinnan tueksi. Valtioliittotulkintaa tukevia näkökohtia ovat mm. EU:n tarkkaan rajattu kompetenssi eli selvä jako EU:n päätäntävaltaan ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaan kuuluvien asioiden välillä, EU:n perustuminen jäsenvaltioiden väliseen sopimukseen eikä perustuslakiin, se, että EU:lla ei ole valtionpäämiestä kuten liittovaltioilla yleensä ja että EU:n jäsenillä on vapaa oikeus erota niin halutessaan. Liittovaltiotulkinnan puolesta puhuvia seikkoja ovat mm. EU:n kansalaisuus, yhteiset symbolit, kuten lippu ja hymni, jäsenvaltioiden suvereniteetin luovuttaminen monissa asioissa sekä pyrkimys yhteiseen valuuttaan (euro).

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee molempia teorioita monipuolisemmin ja analyyttisemmin. Kokelas voi myös pohtia EU:n viimeaikaista kehitystä, jossa ovat lisääntyneet liittovaltioon kuuluvat piirteet ja liittovaltiota kohti tähtäävät ehdotukset, kuten ehdotukset yhteiseen finanssipolitiikkaan siirtymisestä.